Vuoden 1995 kylätiedotteeseen on kiteytetty Vitsiälän kyläseuran toimintaidea, joka pätee tänäkin päivänä. 

Kyläseura pyrkii luomaan elämänmyönteisen ja virikkeellisen ilmapiirin Löydön, Vitsiälän, Sattilan ja Heimarin kylien alueelle. Se antaa kyläläisille mahdollisuuden osallistua monenlaisiin tapahtumiin järjestäjänä ja osallistujana. Kyläseuran jäseniä ovat kaikki kylillä asuvat. Kyläseura pitää yhteyttä sidosryhmiinsä ja ajaa kyläläisten etuja. Se luo ulospäin positiivista kyläkuvaa houkutellen alueelleen uusia asukkaita ja ylläpitää jo kylillä asuvien asukkaiden viihtymistä. Kyläseura pyrkii antamaan kyliensä asukkaille suoran vaikutuskanavan asioittensa ajamiseen ilman byrokratiaa.

Kyläseura perustettiin vuonna 1980

Heimarin, Löydön, Sattilan, Vihkon ja Vitsiälän asukkaat päättivät yksissä tuumin perustaa kylätoimikunnan 28.2.1980. Nimeksi tuli Vitsiälän kylätoimikunta ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Eero Heinikainen. Eeron lisäksi kylätoimikuntaan valittiin yhdeksän jäsentä.

Kylätoiminnan ensimmäisessä kokouksessa listattiin lukuisia parantamis- ja kehittämisehdotuksia. Monet näistä on toiveista ja esityksistä on toteutunut.  Löydön ranta on saatu kunnostettua kyläläisten käyttöön. Lasten päivähoito kylällä saatiin järjestettyä, Veitikka toimi 12 vuotta, kunnes kunta lopetti ryhmäperhepäivähoidon koulun lakkauttamisen yhteydessä. Valtatieliittymä Sokkalanmäen alta saatiin siirrettyä turvallisempaan paikkaan. Vuosien saatossa kyläseura on ollut aloitteellinen lukuisissa hankkeissa ja vienyt kylien asioita eteenpäin. Periksi ei ole annettu vaikka aina ei ole onnistuttu.

Länsi-Saimaa kirjoitti 23.4.1987 kyläseuran toiminnasta ja talkoohengestä seuraavan jutun otsikolla Oma apu, paras apu. ”Kun toimeen tartutaan, niin tulosta syntyy, tuumivat Löydön alueen asukkaat ja tempasivat pääsiäisen aikaan talkoilla runsaat kolmekymmentä metriä laituria Löydön virkistysalueen rantaan. Koko hanke maksoi kylätoimikunnalle runsaat 6000 markkaa, ja on osoitus paitsi kylän yhteishengestä ja  myös todellisesta tarpeesta. Ristiinan kunnalta on useamman vuoden ajan pyydetty kunnon venelaituria. Aina asia on tyssännyt rahanpuutteeseen.  Näin kävi viimeksi myös maaliskuisessa kyläkokouksessa, jossa kunnanjohtajan suulla laituritarpeita lupailtiin, työn kyläläiset olisivat tässäkin tapauksessa tehneet itse.  Laituri on tarpeellinen myös paloturvallisuuden kannalta. Parin päivän uurastukseen osallistui parikymmentä aktiivista sahan ja vasaran heiluttajaa. Talkoiden yhteydessä syntyi myös kymmenisen metriä maavallia. Alueen käyttöä haittaa vielä vanhojen proomujen rovit ja muut romut. Vesipiirin toimesta vesialue siistitään ylimääräisestä roinasta lähimmän vuoden aikana.”

Merkkipäiviä kylätoiminnan taipaleelta

Ristiinan vuoden kyläksi 1987 valittiin Löytö. Perusteluissa todettiin, että kylätoimikunta on käyttänyt omin voimin hankkimiaan varoja kylän kehittämiseen. Sen jälkeen Ristiinan vuoden kylää ei ole valittu.

Kylätoiminnan kymmenvuotisjuhlaa vietettiin Löydön kartanossa laskiaisena 1990. Pulkkamäen lisäksi oli tarjolla poniratsastusta, kelkka-ajelua, hiihtoa ja tietysti Liisan tekemää hernerokkaa ja laskiaispullia.

Vitsiälän kyläseura rekisteröitiin yhdistykseksi 16.10.1991.

Löytö-Vitsiälä-Sattila-Heimari valittiin Mikkelin lääninkyläksi vuonna 1992. Lääninkylässä oli tuolloin noin 320 asukasta ja vapaa-ajan asumuksia oli noin 65. Palkintoraati korosti valintaa tehtäessä kylien viimeaikaista kehitystä ja pitkäjännitteisen toiminnan tuloksellisuutta. Valinnan perusteluina oli mm. ”Lääninkylä 1992 on ulospäin suuntautunut aktiivinen kylä, joka seuraa aikaansa.”  Lääninkylä esittäytyi Löydön kartanolla koko perheen laskiaisriehassa 20.2.1993.

Seuraava merkkitapahtuma kylällä oli kylätoiminnan 20-vuotisjuhlat, joita vietettiin 18.8.–19.8.2000 Löydön Kartanolla. Juhlat aloitettiin lasten juhlilla ja diskolla. Pääjuhlaa pidettiin seuraavana päivänä. Juhlapuhujana oli johtaja Pirjo Siiskonen. Tilaisuus jatkui pitkälle iltaan kokon ja latotanssien merkeissä.

Vuonna 2009 Ristiinan kunta lahjoitti kyläseuralle entisen koulun vierestä noin hehtaarin tontin ja kirkonkylällä koulukäytössä olleen parakin. Parakista kylätaloksi kunnostukseen saatiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta hankerahaa. Hankerahan lisäksi, lukuisten kyläläisten ja yritysten avustuksella sekä kyläläisten talkootöillä kylätalo saatiin käyttöön  loppuvuodesta 2009. Tämänkin jälkeen kylätaloa on kunnostettu, kattoa korotettu, länsipäätyyn on rakennettu varasto ja itäpäätyyn on rakennettu laajennusosa. Kylätalon mittavat laajennus- ja korjausurakat saatiin päätökseen toukokuussa 2015.

Elokuussa 2011 oli kyläyhdistyksen 20-vuotisjuhla omalla kylätalolla. Kylätalo nimettiin Sampolaksi ja kyläkirja Kaskisavuista laajakaistaan julkistettiin.

Elokuussa 2016 juhlittiin Sampolassa kyläyhdistyksen 25 -vuotisjuhlia ja Etelä-Savon vuoden 2016 kylä -nimitystä. Juhlissa julkaistiin uudistettu kyläkirja Hyvä kylä elää ajassa ja palkittiin kyläseuran viirillä ansioituneita kylätoimijoita.

Kyläseuran tehtävät eivät ole vuosien saatossa muuttuneet. Tärkeinä tehtävinä ovat yhteisten etujen ajaminen ja kylän äänen kuuluminen kunnan päätöksenteossa, viihtyisyyden ja yhteishengen lisääminen, kylän kehittäminen sekä kaikinpuolisen hyvinvoinnin lisääminen alueella. Kyläseuran toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja kaikki ovat tervetulleita mukaan toimintaan omien voimavarojen ja ajan puitteissa.

Historiaa kansien välissä

kyläkirjan kansi_leikekyläkirjan kansi_leike_takakansi

 

Kyläseuran ja kylien historiasta on valmistunut uudistettu, edustava painos.  Hyvä kylä elää ajassa -kirjassa on paljon uutta tekstiä ja valokuvia.

Kyläkirjan voi tilata lähettämällä osoitetiedot sähköpostitse: vitsiala (at) vitsiala.net. Kirjan hinta on 30 €  + lähetyskulut.

 Kirjaa on saatavilla useista paikoista:

  • Emmika (Brahentie 16)
  • Löydön Kartano Vitsiälässä (Kartanontie 151)
  • Seija Vartiaiselta puh. 0400 153 970
  • Jukka Paaterolta puh. 0400 557 144